Haapamäen tarina
Maatilamatkailua vuodesta 1966 alkaen
Esko ja Eila Haapamäki aloittivat maatilamatkailutoiminnan vuonna 1966
Eemeli ja Tyyne
Isoisoisämme Eemeli Antinpoika Haapamäki osti Tapion tilan veljeltään 1914 ja asettui Näsijärven rantamaisemiin, Antianlahden poukamaan. Kun talo oli kunnostettu ja huonekalut tehty, tuli Tyyne-emäntä tilalle. He molemmat olivat amerikankävijöitä. Eemeli oli 3 vuotta "Massan valtiossa" kirvesmiehenä. Tyyne-mummo oli lähtenyt myös "Massan valtioon" 18-vuotiaana, jossa työskenteli yhteensä 6 vuotta, käyden välillä Suomessa suorittamassa käsityökoulun. Tyyne-mummon työpaikka oli kutomatehtaassa. Eemeli ja Tyyne tapasivat vasta palattuaan Suomeen.
Tyyne-mummolla kävi jo 1940-luvulla matkailijoita. Tapion tilalla oli kartanomainen puutarha hiekkakäytävineen, jota retkikunnat kävivät ihastelemassa. Maatila laajentui nopeasti useilla tilaostoilla.
Esko ja Eila
Poikamies-Eskosta tuli laajentuneen Tapio-Tuomiston tilan isäntä 1948. Ensin piti käydä kuitenkin armeija. Esko oli jo hiukan katsellut emäntää. Sopiva, emäntäkoulun käynyt Eila Kulmala löytyikin naapurikylästä. Tuomiston mäelle alettiin rakentaa nuorelleparille uutta päärakennusta ja talousrakennuksia 1951. Aluksi elettiin omavarais- sekakarja- ja metsätaloutta.
1950-luvun lopulla alettiin vuokrata tilan saarta koko kesäksi pitkällä sopimuksella.
1966 tuli matkailu maatalouden liitännäselinkeinoksi. Rakennettiin Rantamökki Hellinki ja pihasauna. Alkuvuosien matkailijat olivat pääsääntöisesti saksalaisia. Matkailukapasiteetia lisättiin lähes vuosittain. Eskon savusauna lämpisi lähes kolmesti viikossa.
Timo ja Tuula
Kolmantena isäntänä jatkoi poikamies-Timo Tapio-Tuomisto-Ylä-Purra tilan isännyyttä 1985. Hänelläkin oli katsottuna emäntä omasta pitäjästä, Tuula, joka kouluttautui keittiöalan ammattilaiseksi.
Toiminta oli muodostunut ammattimaiseksi ja ympärivuotiseksi. Vieraille tarjottiin monipuolisia matkailupalveluita. Tuula-emännän pitopöytä oli maankuulu.
Antti ja Noora
Vuonna 2016 siirtyi tilan isännyys neljännelle sukupolvelle; Antille ja Noora-vaimolle.
Nykyinen tuotantosuunta on matkailu ja metsätalous.
Vieraitamme ilahduttavat pihapiirissä hääräävät isäntäperheen lapset sekä lemmikit; puput Hilma, Kerttu ja Elvi, äitikissa Miina ja poikakissa Mauno sekä islanninlammaskoira Retu.
Tila on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1914 alkaen.
